Lisää uraania Suomenlahdelle?

Venäjän pääministeri Vladimir Putin esittelemässä Ust-Luga-projektia vuonna 2008.
Kuva: EPA / All Over Press
Venäjän pääministeri Vladimir Putin esittelemässä Ust-Luga-projektia vuonna 2008.
Leningradin alueelle Ust-Lugaan nouseva suursatama valmistautuu parhaillaan ydinjätteen välivarastointiin.
Venäjä aikoo siirtää Suomenlahdella kulkevat uraaniheksafluoridikuljetukset Pietarista Ust-Lugaan viimeistään kahden ja puolen vuoden kuluttua.
Venäjä suunnitteli aiemmin Euroopasta tulevan köyhdytetyn uraanin vastaanoton ja käsittelyn lopettamista vuonna 2008 kapasiteettipulan vuoksi, mutta nyt toimintaa laajennetaan.
Ust-Lugaan arvioidaan kuljetettavan tulevaisuudessa ainakin 10000 tonnia Ranskan ja Saksan ydinvoimaloista peräisin olevaa matala-aktiivista köyhdytettyä uraania vuodessa. Sieltä aine jatkaa matkaansa Jekaterinburgiin ja Tomskiin käsiteltäväksi.
Takaisin kuljetetaan rikastettua uraania ydinvoimaloiden polttoaineen raaka-aineeksi.
Rakenteilla jättisatama
Radioaktiivisen metallijätteen terminaali on vain yksi osa koko satamakompleksia. Lopullisessa muodossaan 800 hehtaaria ja kymmenen terminaalia käsittävä suursatama pystyy vastaanottamaan muun muassa konttitavaraa, viljaa, öljyä, henkilöautoja, hiiltä ja kaasua.
Samalla alueen asukasluvun arvioidaan nousevan vuoteen 2025 mennessä kahdestatuhannesta asukkaasta noin 35000:een.
Kunnan johto on iloinen uusista työpaikoista.
–Toimin alueen asukkaiden edustajana ja katson, että eniten asukkaita huolettavat juuri nyt työpaikat, palkat ja palvelut. Se kiinnostaa tässäkin hankkeessa eniten, kuvailee Sergei Siderov Ust-Lugan aluehallituksesta.
–Tietenkin seuraamme myös sääntöjen noudattamista emmekä salli mitään rikkomuksia myöskään ympäristöasioissa, Siderov lisää.
–Uraaniheksafluoridi saapuu suljetuissa säiliöissä täysin nykyaikaisin keinoin kuljetettuna. Tällaista liikennettä on kulkenut jo vuosikymmeniä Leningradin alueen kautta, mutta nyt ne siirretään tänne Ust-Lugaan, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Eino Säkki.
Asukkaat huolissaan turvallisuudesta
Uraanikuljetuksista on järjestetty alueella julkiset kuulemiset, jotka kuitenkin keräsivät aluejohdon mukaan vain kourallisen väkeä. Alueen asukasyhdistys on silti tuohduksissaan. Sen mielestä kuulemiset ja niistä tiedottaminen järjestettiin niin, että suurin osa asukkaista jäi täysin pimentoon.
–Kaikkihan sitä vastustavat, huudahtaa seudun asukasyhdistyksen puheenjohtaja Ljudmila Leonidova.
–Minä vakuutan, että kaikki täällä ovat ydinjätekuljetuksia vastaan. Meidän asukasyhdistyksemme väki on hyvin aktiivista ja on omituinen väite, ettei kukaan ole ollut kiinnostunut tällaisesta. Minun mielestäni ydinjäte pitäisi säilyttää ja käsitellä siellä missä se tuotetaankin. Varastoikoot sitä Euroopassa, Leonidova sanoo.
Ympäristöjärjestö Greenworldin puheenjohtaja Oleg Bodrov puolestaan uskoo, että aluehallinnolla ei ole myöhemmin enää mitään sanavaltaa sataman ympäristöasioihin.
–Valtio julistaa paikan salaiseksi, ja niin kaupungin asukkaat kuin sen johtokin jäävät käytännössä kaikkien päätösten ulkopuolelle.